Katsastushistoria kannattaa tarkistaa ennen käytetyn auton ostoa, koska se antaa tapahtumille aikajanan. Se ei yksin kerro, onko auto hyvä tai huono ostos, eikä yksi hylkäysmerkintä vielä ratkaise kauppaa. Hyödyllinen kysymys on sen sijaan tämä: sopivatko katsastukseen liittyvät asiakirjat yhteen myynti-ilmoituksen, huoltohistorian, mittarilukeman ja auton nykyisen kunnon kanssa?
Pyydä myyjältä katsastukseen liittyvät asiakirjat nähtäväksi hyvissä ajoin. Käy ne läpi rauhassa ennen tarjousta ja pidä samalla esillä ilmoituksen tiedot. Jos jokin kohta jää epäselväksi, pyydä selitys ja sitä tukevaa dokumenttia. Epäselvyyttä ei tarvitse ratkaista oletuksilla.
Aloita ilmoituksesta ja auton tunnistetiedoista
Tallenna myynti-ilmoitus ennen kuin otat yhteyttä myyjään. Kirjoita ylös ainakin ilmoitettu mittarilukema, vuosimalli, viimeisistä huolloista kerrottu tieto sekä mahdolliset maininnat korjauksista. Näin voit myöhemmin nähdä, ovatko tiedot pysyneet samoina.
Varmista myös, että katsastusasiakirjat koskevat juuri tarkasteltavaa autoa. Vertaa niissä näkyviä tunnistetietoja auton asiakirjoihin ja itse autoon. VIN-numero kannattaa tarkistaa merkki merkiltä, ei muistin varassa. Jos auton ja asiakirjojen VIN ei täsmää, älä yritä selittää eroa itse, vaan keskeytä päätös ja käy läpi ohje VIN-numeron ja asiakirjojen ristiriidasta.
Katsastushistoria on helpompi tulkita, kun tiedät varmasti, minkä yksilön papereita katsot. Rekisteritunnus voi auttaa aloittamaan selvityksen, mutta auton yksilöivä tunniste ja asiakirjojen johdonmukaisuus ovat olennaisia.
Lue merkinnät aikajärjestyksessä
Aseta saatavilla olevat katsastusasiakirjat vanhimmasta uusimpaan. Katso jokaisesta ainakin päivämäärä, mittarilukema sekä se, mitä asiakirjaan on kirjattu. Tavoite ei ole löytää virheitä väkisin, vaan muodostaa ymmärrettävä ketju auton käytöstä ja siihen tehdyistä toimista.
Kiinnitä huomiota esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Etenevätkö päivämäärät ja kilometrilukemat järkevässä järjestyksessä?
- Ovatko ilmoitettu ajomäärä, huoltojen merkinnät ja katsastusasiakirjojen luvut keskenään loogisia?
- Onko asiakirjoissa mainittu asioita, joista myynti-ilmoitus tai myyjä kertoo eri tavoin?
- Löytyykö myöhemmistä dokumenteista selvitys asiasta, joka aiemmin vaati korjausta tai lisähuomiota?
- Onko asiakirjojen välissä pitkä jakso, josta myyjä ei osaa kertoa mitään?
Yksittäinen aukko ei ole automaattisesti merkki ongelmasta. Asiakirja voi puuttua, auto on voinut vaihtaa omistajaa tai myyjällä ei yksinkertaisesti ole kaikkea aiempaa aineistoa. Aukko on silti asia, josta kannattaa kysyä suoraan. Kirjaa vastaus itsellesi ja arvioi, sopiiko se muuhun saatavilla olevaan tietoon.
Mittarilukema on vertailukohta, ei ainoa vastaus
Katsastusasiakirjojen mittarilukemat ovat hyödyllisiä vain, kun niitä verrataan muihin lähteisiin. Katso niitä yhdessä huoltokirjan, laskujen, myynti-ilmoituksen ja mittaristossa näkyvän lukeman kanssa. Luvun pitäisi muodostaa ajan myötä uskottava kokonaisuus.
Jos löydät poikkeaman, kysy ensin tarkka kysymys: missä asiakirjassa ero on, millä päivämäärällä se näkyy ja mitä myyjä tietää siitä? Pyydä vastausta tukevat dokumentit, jos niitä on. Kirjausvirhe, mittaristoon tehty työ tai puuttuva aineisto voivat vaatia lisäselvitystä, mutta ostajan ei tarvitse tehdä päätöstä ennen kuin ymmärtää tilanteen.
Ajomäärän tarkistus kannattaa tehdä myös erillisenä työnä. Oppaassa mittarilukeman tarkistuksesta käytetystä autosta käydään läpi, miten asiakirjoja, kulumista ja saatavilla olevia historiatietoja voi verrata toisiinsa. Katsastushistoria on siinä yksi lähde muiden joukossa.
Selvitä, mitä havaitusta asiasta on tehty
Asiakirjassa näkyvä huomio ei kerro vielä, onko auto nyt kunnossa. Olennaista on selvittää, liittyykö siihen tehtyyn korjaukseen kuitti, työmääräin tai muu asiakirja. Pyydä myyjää näyttämään, mitä tehtiin, milloin työ tehtiin ja mitä aineistoa siitä on tallella.
Vertaile vastausta auton nykykuntoon. Koeajolla voi huomata asioita, joista asiakirjat eivät kerro, ja paperit voivat puolestaan nostaa esiin kysymyksiä, joita pelkkä koeajo ei ratkaise. Jos kyse on auton turvallisuuteen, rakenteisiin tai merkittävään korjaukseen liittyvästä epävarmuudesta, riippumaton kuntotarkastus voi olla järkevä seuraava vaihe ennen sitoutumista.
Älä tee vastakkaista virhettä ja oleta, että korjausmerkintä tekee autosta automaattisesti huonon ostoksen. Hyvin dokumentoitu selitys voi olla paljon hyödyllisempi kuin täydellisen siisti asiakirjakansio, josta ei selviä, mitä autolle on tosiasiassa tehty.
Yhdistä katsastushistoria huoltohistoriaan
Katsastus ja huolto vastaavat eri kysymyksiin. Siksi niiden asiakirjoja ei kannata tarkastella erillään. Huoltohistoriasta voit etsiä, onko siinä mainintoja samoista töistä tai ajankohdista kuin katsastusasiakirjoissa. Katsastusasiakirjoista taas voi nousta kysymyksiä, joihin huoltolasku antaa tarkemman vastauksen.
Pyydä nähtäväksi huoltokirja, laskut ja korjauskuitit kokonaisuutena. Tarkista, että niiden päivämäärät, ajomäärät ja auton tunnistetiedot tukevat toisiaan. Auton huoltohistorian tarkistus auttaa rakentamaan tämän vertailun vaihe vaiheelta.
Jos myyjä kertoo korjauksesta mutta siitä ei ole dokumenttia, kysy missä työ tehtiin ja löytyykö siitä muuta selvitystä. Jos taas asiakirjoissa näkyy asia, josta myyjä ei tiedä mitään, älä täytä puuttuvaa kohtaa omalla tulkinnallasi. Siirrä päätöstä, kunnes saat riittävän selkeän kokonaiskuvan.
Tee katsastusasiakirjoista kysymyslista koeajolle
Ota asiakirjoista tekemäsi muistiinpanot mukaan, kun katsot autoa. Näin kysyt samoista asioista täsmällisesti etkä nojaa myöhempään muistikuvaan. Voit kysyä esimerkiksi, milloin havaittu asia korjattiin, kuka työn teki ja onko korjaus toiminut ongelmitta sen jälkeen.
Katso autoa päivänvalossa ja varaa koeajoon aikaa. Kiinnitä huomiota poikkeaviin ääniin, varoitusvaloihin, jarrutuksen ja ohjauksen tuntumaan sekä yleiseen viimeistelyyn. Nämä havainnot eivät yksin selitä asiakirjan merkintää, mutta ne auttavat päättämään, tarvitaanko lisäselvitystä.
Jos auto on tuotu ulkomailta, Suomen aikana kertyneet asiakirjat voivat kattaa vain osan sen historiasta. Silloin kannattaa pyytää myyjältä myös lähtömaahan liittyvät asiakirjat ja selvittää, mitä tietoja on saatavilla. Saksasta tuodun käytetyn auton historian tarkistus auttaa jäsentämään tuontiauton asiakirjoja ja tiedon aukkoja.
Milloin kaupantekoa kannattaa siirtää?
Siirrä päätöstä, jos asiakirjat eivät koske varmasti samaa autoa, mittarilukemissa on selittämätön ristiriita tai myyjä ei anna tutustua aineistoon rauhassa. Sama pätee tilanteeseen, jossa korjauksesta tai merkinnästä ei saa johdonmukaista selitystä.
Tavoite ei ole vaatia käytetyltä autolta virheetöntä menneisyyttä. Tavoite on tietää, mitä tiedetään, mitä ei tiedetä ja onko epävarmuus sellainen, jonka kanssa olet valmis tekemään kaupan. Kun katsastushistoria, huoltohistoria, auton tunnistetiedot ja nykykunto tukevat toisiaan, päätös perustuu huomattavasti vahvempaan kokonaisuuteen kuin myynti-ilmoituksen lupauksiin.



